- valoisuus
- asema
- liikenopeus
- paine
- t�rin�
- venym�
- l�mp�tila
- ��ni
- py�rimisliike
- magneettikentt�
- s�hk�kentt�
- ionisoiva s�teily
- nestepinta
- virtausnopeus
- aineen kemiallinen koostumus
- jne..
- tarkkuus
- yleens� pieni� ja kevyit�
- voidaan asentaa hankaliin ja ahtaisiin paikkoihin
- immuuneja s�hk�magneettiselle ja radiotaajuiselle s�teilylle
- liki immuuneja ionisoivalle ja mikroaaltos�teilylle
- eiv�t toimi s�hk�isesti (paitsi logiikkaosa)
- kest�v�t hyvin esim. r�j�hdyksi�
- normaalik�yt�ss� hyvin kest�vi� ja pitk�ik�isi�
- kalliita
- mahdolliset valokaapeliyhteydet hankalia asentaa
- mahdolliset valokaapeliasennukset voivat olla arkoja t�rin�lle tms.
- Fiber Optic Sensors - Fundamentals and Applicatons. (2nd edition) D.A Krohn. ISA 1992
- kuitukaapelit - webbity� anturitekniikan kurssiarkistosta
Yleistä:
Mittausominaisuudet:
Ominaisuudet:
Seuraavassa on lueteltu kuitukaapelien hyvi� ja huonoja puolia automaation kannalta: | ||
+ |
- |
|
|
|
| |
Rakenne ja toiminta:
Intensiteettimoduloidussa anturissa mitataan valon h�vi�t� matkalla kuitukaapelin l�vitse mittausymp�rist�ss�. Valo johdatetaan valonl�hteest� kaapeliin, jossa tapahtuu enemm�n tai v�hemm�n valon intensiteetin laskua eri fysikaalisten ilmi�iden vuoksi. Intensiteetin mittaus kaaplein j�lkeen tuo mittaustuloksen. T�m� anturityyppi vaatii enemm�n valoa toiminnassaan kuin vaihemoduloitu ja niiss� k�ytett�v�t kuitukaapelit ovat yleens� kookkaampia.
Vaihemoduloidun anturin toiminta perustuu v�r�htelev�n valon (yleens� 5-10kHz) vaiheen muuttumiseen. Valonl�hteest� l�htev� valons�de jakautuu kahteen osaan, joista toinen kulkee havaitsevan kuituosan l�vitse ja toinen niin sanotun referenssikuidun, joka on eristetty ymp�r�ivist� olosuhteista, l�vitse. Mittausvaiheessa referenssivalo ja mittauskuidusta tuleva valo yhdistet��n. Mik�li niiden vaiheissa ei ole eroa lainkaan, syntyy intensiteetilt��n suurin mahdollinen valons�de. Mik�li vaiheissa on eroa, se madaltaa yhdistetyn valon intensiteetti� aaltoliikeopin mukaisesti. T�m�kin anturi siis mittaa viime k�dess� valon intensiteetti�.
Kuvia:
| Kuvan esitt�m�ss� tilanteessa virtaa vett� putkessa ylh��lt� alasp�in. Vedess� olevat �ljytipat havaitaan kuituanturilla. Mittaus perustuu valon sirontaan. Kun kaapelista tuleva valo kulkee suoraviivaisesti vastap�iselle tunnistimelle, on v�liss� vett�. �ljytippojen kohdalla valo kulkee eri tavoin, jolloin toinen tunnistimista havaitsee valon. |
| Kuva esitt�� kaasuntunnistusanturia, joka perustuu absorptioon. Joka kaasulla on ominainen absorptiok�yr�, joka tuntemalla voidaan vasemman laidan kautta heijastuneen valon absorboitumisesta m��ritt�� mit� kaasua v�lill� on. |
| Kuvassa oleva roottori py�rii nesteen virratessa oikealle. Kuituoptinen anturi ylh��ll� saa mittauspulssin joka kerta, kun roottorin siipi osuu anturin kohdalle. N�it� pulsseja laskemalla voidaan m��ritt�� my�s virtaavan nesteen nopeus. |
| Kuitukaapelikytkin joka mittaa l�mp�tilaa. T�llainen anturi perustuu valon heijastumiseen. Anturissa on bimetallinen (Al-Si) heijastava elementti, johon heijastetaan valonl�hteest� valoa. Alumiinin ja Piin erilaiset l�mp�laajenemiskertoimet saavat aikaan sen, ett� l�mp�tilan muuttuessa heijastimen osat siirtyv�t erilailla toisiinsa n�hden. Heijastuva valo vaimenee sen heijastuessa eri tavalla metallien pinnasta. |